Muuttamisessa on yleensä paljolti enemmän hyviä puolia, mutta myös melkoisesti harmia. To do-lista asioista, jotka pitää muistaa tehdä ennen ensimmäistä yötä uudessa kodissa, on tuskastuttavan pitkä. Ensinnäkin pitää tietty muistaa irtisanoa vanha vuokrasoppari hyvissä ajoin, irtisanoa sähkö- ja nettisopimukset ja hankkia uudet. Pitää muistaa jättää postiin osoitteenmuutos tai tehdä se netissä. Kavereillekin voisi muistaa ilmoittaa uudet koordinaatit mahdollisten kyläilyreissujen onnistumisen turvaamiseksi. Tarpeeksi tilavan muuttoauton hankkiminen ja apukäsien saaminen oikealle muuttopäivälle saattaa olla joskus työlästä. Jos on luonteeltaan nopeasti kyllästyvä tavaroiden hamstraaja, kannattaa turhakkeet viedä hyvissä ajoin kirppikselle tai kierrätykseen. Ja sitten on vielä ne miljoona muuta asiaa, mitkä pitää hoitaa tai mistä pitää päästä eroon ennen muuttamista.
Kaikista vihuliainta muuttamisessa on minun mielestäni asuminen puoliksi pakattujen, epämääräisten pahvilaatikko- ja jätesäkkikasojen keskellä. Mistään ei löydy enää sitä paitaa, minkä haluaisi vetää aamulla päälle. Tai kaikki mukit ja kupit on jo pakattu, eikä voi tarjota päiväkahveja yllätysvieraille. Jääkaappiin ei viitsi ostaa enää mitään, koska kohta kuitenkin muutetaan, eikä kaikkea ruokaa viitsi heittää turhaan roskiin. Tämä kaikki johtaa siihen, että et syö viikkoon aamu- etkä iltapalaa, kuljet neljä päivää samoissa likaisissa siivousvaatteissa ja äkäilet turhautuneisuuttasi kumppanillesi. Lopulta muuttopäivänä, hermot pinkeänä odotat, milloin joku tipauttaa huolella pakkaamasi astialaatikon portaikkoon ja muistat viikon kuluttua muutosta, että vanhan asuntosi kellariin jäi ainakin polkupyöräsi eikä uusi asukas vastaa puhelimeensa.
Ei sillä, että näin kävisi meidän muutossa. Täytyy koputtaa puuta...
1 kommentti:
Tääh multa on menny ihan ohi tää sun blogis. Onneks facebookkasit. Kivaa lukea sun kuulumisia :)
t. Minnasi
Lähetä kommentti